Kaksi viikkoa lääkiksen pääsykokeeseen

Pidin vapun aikaan opiskeluista kolmen päivän tauon, olin aika väsynyt. Se teki hyvää.

Välillä olen kokenut huonoa omatuntoa siitä, jos en ole jaksanut opiskella. Se on todella kuluttava ja typerä tunne, koska jos ei oikeasti jaksa, niin silloin aivot tarvitsevat todella lepoa. Olen itseäni kohtaan välillä aika armoton, siihen tunteeseen voi samaistua varmasti moni pääsykoeprojektiin lähtenyt. Voisi kuvitella, että sellaiset itselleen ankarat tyypit menestyisivät nopeasti. Valitettavasti itselleni armottomuudesta ei ole ollut mitään hyötyä, päinvastoin. Koen, että mitä ymmärtäväisempi ja armollisempi olen itseäni kohtaan, sitä paremmin opiskelut lopulta ovat sujuneet.

Olen huomannut että tässä lukuprosessin aikana on joutunut keskittymään paljon siihen omaan sisäiseen ääneen, jolla itselleen puhuu. Kouluun hakeminen ei ole ollut minulle pelkästään fykebi-asioiden oppimista vaan myös syvempää itsetutkistelua. Olen monesti joutunut keskeyttämään armottomat ajatukseni ja oikeasti miettimään "sanoisitko noin parhaimmale ystävällesi, joka yrittää oppia jotain uutta?. Sen ajattelu usein auttaa. Sitä aina vaan haluaisi oppia ja osata kaiken heti. Todellinen oppiminen ja ymmärtäminen vie aikaa ja sen hyväksyminen on auttanut opiskeluprojektissa paljon. Joskus paras asia mitä voi tehdä, on lopettaa jonkin vaikean asian väkisin pänttääminen ja palata siihen muutaman päivän päästä. Sitten parin päivän päästä se asia meneekin jakeluun yllätävän nopeasti. Oppiminen on ihmeellstä.

**

Pääsykokeeseen on nyt enää pari viikkoa. Olen odottavaisilla mielin, sillä olen aika väsynyt lukemiseen, ja kaipaan aikaa, kun ei oikeasti tarvitse tehdä mitään. Haluan vaan saada kokeen tehtyä ja katsoa mihin se riittää. Toki minulla on vielä kesäkuussa pari muuta pääsykoetta, mutta ne eivät tunnu niin kuormittavilta. Hieman jännittää se, että miten se kokeen tekeminen käytännössä menee. Tällä viikolla Itä-Suomen yliopistolla oli ollut noin 700 henkilön petäääsykoe, ja noin sadalla ihmisellä koe oli lagittanut noin tunnin ajan, minkä johdosta koe uusitaan. Kahden viikon päästä monta tuhatta lääkishakijaa aikoo tehdä nettikokeen samaan aikaan... Mitenköhän koealusta tai mikä se ohjelma onkaan, kestää tuollaisen?





Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi en halua työskennellä sairaanhoitajana

Kirjoittelin tuossa viimeksi mukavista kokemuksistani opiskeluajoilta ja työelämästä. En ole tehnyt oman alani töitä yli vuoteen ja syitä siihen on useampi. Ensinnäkin ajattelin, että parempi vastapaino lukemiselle on työ, jossa ei tarvitse keskittyä niin paljon. Olinkin sitten jonkin aikaa töissä postin lajittelussa, joka oli mielestäni sopivan simppeliä lukemisen ohelle. Pääsyy siihen, miksi en halua olla ylipäätään sairaanhoitaja, on se että minusta tuntuu, että pystyisin tulevaisuudessa olemaan hyvä lääkäri. Luulen, että jokin osa minussa ei pääsisi toteuttamaan itseään, jos olisin koko ikäni sairaanhoitaja. Siksi olen tässä pisteessä kuin nyt olen. Minulle sairaanhoitajan ammatissa on myös jotain sellaista, miksi en ylipäätään kaipaa takaisin sairaanhoitajan työhön. Luulen, että voisin esimerkiksi kesän ajan työskennellä hoitajana, mutta en varmaan pidempää aikaa.  Koska viimeksi kirjoittelin positiivisia juttuja työelämästä niin vastapainoksi on hyvä tarkastella niitä negatiiviss
Lue lisää

Mitä pikkujuttuja opin vuoden 2020 hakukerrasta

Kun päätin, että aion hakea lääkikseen, olin ehkä hieman yllättynyt siitä, minkälainen projekti tämä nollasta lähteminen oikein on. Opiskelu ei ole todellakaan ole ollut vain sitä, että luenpa tuosta vähän kirjasta ja painan mieleen, vaan monessa asiassa on oikein pitänyt pinnistellä, että ymmärtää jonkin asian. Töitä on siis pitänyt ihan toden teolla tehdä, kun ei tästä hommasta tule mitään, jos vain opettelee ulkoa. Se on ollut kyllä palkitsevaa, kun näkee arjen ilmiöitäkin vähän eri tavalla kun ymmärtää fysiikan siinä taustalla. Vaikka koen aiemmin opiskellessani jo omaksuneeni minulle sopivat opiskelutekniikat, on tämä lääkikseen hakeminen opettanut minulle lisää, miten minun kannattaa opiskella, että pystyn omaksumaan suuren määrän uutta tietoa. Olen huomannut, että "kertaus on opintojen äiti"- sanonta ei ole mikään vain vanhempien käyttämä liirumlaarumi, jolla kannustetaan kiukkuista läksyihinsä tympääntynyttä koululaista, vaan niin niitä tuloksia oikeasti tulee, kun
Lue lisää

Älä sano näin lääkishakijalle

Olen tässä hakuprojektin aikana kuullut monenlaisia kysymyksiä ja kommentteja lääkikseen hakuun liittyen. Kommentit ovat kaikki tulleet onneksi sellaisilta ihmisiltä, jotka eivät todellisuudessa tunne minua, eli hyvänpäiväntuttavilta, työkavereilta, kaverin kavereilta... Useimmat lääkikseen (ja ylipäätään hakupainealojen) hakijat voivat varmasti allekirjoittaa sen, että pääsykoetta varten täytyy opiskella aivan hulluna asioita, ja se vaatii ihan todella paljon aikaa ja vaivaa. Joskus sitä voi olla tosi väsynyt ja ärtynyt, minkä vuoksi voi olla vaikeaa siinä hetkessä ymmärtää sen tuttavan kommenttia lääkikseen pyrkimiseen liiittyen. Ymmärrän kyllä, ettei kukaan varmasti tarkoita pahaa kysymyksillään ja kommenteillaan. Ja ymmärrän myös sen, että jotkut ihmiset kokevat paremmaksi vaihtoehdoksi heittää kuivaa small talkia kuin sietää hiljaisuutta. Mutta... kyllähän jotkut ovat oikeastikin aika tahdittomia, ei siitä pääse mihinkään :D Tässäpä kokosin kommentteja, jotka olen oikeasti its
Lue lisää