Väsymyksestä

Viime postauksen jälkeen aloin miettimään omaa vointiani, kun totesin, että sosiaaliset tilanteet ovat tuntuneet poikkeuksellisen raskailta viime aikoina. Huomaan, että olen ollut viime aikoina ajoittain vähän ärtynyt, vaikka varsinaisesti mitään syytä ei ole ollut. Ja vaikka minulla ei ole paniikkia lähestyvästä pääsykokeesta, lienee selvää että pikkuhiljaa luku-urakka alkaa painaa. Toisaalta osaan kyllä nauttia opiskelusta, ja minusta se on suurimmaksi osaksi oikeinkin mukavaa. Erityisesti silloin, jos opiskelee yhtä aikaa kaverin kanssa zoomissa. Tietysti välillä on päiviä, jolloin opiskelu tuntuu oikeinkin tahmealta, mutta pääosin opiskellessa pössikseni on ihan hyvä. Siksi minusta on tavallaan vähän outoa, että tunnen sellaista henkistä väsymystä tällä hetkellä.

Viime vuonna tähän aikaan, kun lähipiirissäni sattui raskaita asioita ja olin todella väsynyt opiskeluun, koin vähän tällaista samanlaista ärtyvyyden tunnetta. Minua vitutti oikeastaan kaikki. Minulla oli silloin vaikea keskittyä opiskeluun, ja välillä huomasin vain miettiväni negativiisia asioita ympärilläni olevista ihmisistä. Jotenkin kaikki mahdolliset kommentit, heidän tekemisensä ja mielestäni typerät valinnat elämässä ärsyttivät minua. Kun huomasin ajattelevani lähimmäisistäni rumasti, tulin surulliseksi ja soimasin itseäni tunteistani, kun eihän kukaan ollut tehnyt minulle mitään pahaa, ja että miksi minä nyt tällaisia mietin. Nyt en koe sellaisia tunteita, mutta en kyllä suoraan sanoen jaksaisi nyt nähdä ketään. Minulla ei nyt varsinaisesti muutenkaan ole kovinkaan sosiaalinen arki, miksi onkin aika huvittavaa että nyt väsyneenä ennakkoon ajattelen, että "oih vittu ku ei jaksa nähdä ketään". :DD Ehkäpä tällaiset tunteet ovat minulle merkki väsymyksestä, ja on yritettävä todella levätä vapaapäivinä.

Vaikka pidin viime viikon lomaa, tajuan miettineeni vähän väliä kaikkea opiskelujuttuja. Miten röntgenputki toimii, mitä ominaisuuksia eri eläinkunnan pääjaksoihin kuuluvilla eliöillä on.. Että ehkä sitä ei osaa täysin irrottautua noista opiskelujutuista vaikka kuinka olisi lomalla. Ja nyt kun miettii, niin kyllähän sitä on ollut syksystä asti jo pääsykoe mielessä päivittäin. Vaikka tavallaan koen, että olen suht zen pääsykokeen kanssa, niin taitaaa psyykeeni tällä hetkellä viestiä, että ei tätä saatana kauaa enää jaksa.

Kevät on antanut minulle onneksi vähän energiaa, ja on ihanaa herätä aamulla kun on valoisaa. Vaikka joka vuosi samoihin aikoihin valon määrä alkaa lisääntyä niin kuin kevääseen kuuluu, jaksaa sitä suomalainen silti joka vuosi ihmetellä että "miten se niin mukavasti mielialaan vaikuttaa, voi hyvän tähen". 

Joo. Koitetaanpa vielä jaksaa pari kuukautta. 


.


      Menestys tarkoittaa sitä, että on rohkeutta, päättäväisyyttä ja tahtoa tulla siksi ihmiseksi joksi uskomme olevamme tarkoitettuja.
                                                                                                                 — George Sheehan

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi en halua työskennellä sairaanhoitajana

Uusi sivu

Mitä pikkujuttuja opin vuoden 2020 hakukerrasta