Lukukausi paketissa

Kuulumisia pitkästä aikaa. Nyt on kokonainen lukukausi paketissa kemialla. Olen ollut koko syksyn vahvasti opiskelun imussa, eikä minulla ole ollut hirveästi aikaa olla itsekseen ja pysähtyä miettimään juttuja. Siksi en ole tänne blogiin kirjoitellut mitään. Arkipäivät ovat olleet pitkälti hyvin samanlaisia, silleen hyvällä tavalla. Ehkäpä nyt kokoan tähän vähän kuulumisia.

Nautin edelleen tosi paljon opiskelijana olemisesta ja ylipäätään omasta arjesta. Kyllä sitä on niin onnekkaassa asemassa, kun ei tarvitse mennä töihin ja saa vaan opiskella. Huhhu, monesti käy mielessä se, että missä sitä voisi joutua olemaan, jos ei olisi syksyllä koulupaikkaa saanut. Viime vuonna tähän aikaan tein keikkaluontoisia töitä Postilla. Vaikka työ oli yksinkertaista eikä vaatinut paljoakaan ajattelutyötä, oli silti raskasta aloittaa mafyn paukuttaminen työpäivän jälkeen. 

Yliopisto-opinnot ovat menneet edelleen mukavasti ja olen löytänyt hyvän balanssin siihen, mihin minun kannattaa käyttää aikaa ja mihin ei. Tentit ja palautettavat suoritukset ovat menneet pääsääntöisesti oikein hyvin ja aikaa Mafylle on ollut. Tältä lukukaudelta tulikin kasaan se 30 opintopistettä, ja ne tulivat suorastaan melko vaivattomasti. Suoritin pari epäorgaanisen kemian kurssia, pari fysiikan kurssia (toinen täysin filosofinen, mukava höpöttelykurssi ja toinen mekaniikkaa) ja solubiologiaa. Ajoittain opiskeltavat aiheet ovat menneet lääkiksen pääsykokeen kannalta tarpeettoman diipille levelille, jolloin en ole sitten niihin asioihin niin satsannut. Koen valittujen kurssien tukeneen omaa oppimista.

Mafyssa olen pystynyt etenemään paljon nopeampaa tahtia mitä vuosi sitten, jolloin minun oli pakko tehdä kaikista aihealueista "opi ja ymmärrä"- tehtävät ennen tavoitetehtäviä. Nyt olen pystynyt tekemään suoraan tavoitetehtäviä, ja siksi opiskelu on tuntunut oikeinkin mukavalta, eikä raskaalta väkisin puurtamiselta. Vielä vuosi sitten minun piti tehdä töitä ilmiöiden ymmärtämisen eteen. Nyt tuntuu, että kesän ja syksyn aikana on tapahtunut jonkinlainen reboottaus aivoissa, ja nyt homma uppoaa kaaliin aika mukavasti. Nyt haasteita on tullut ennemmin joissain haastavemmissa yhtälön pyörittämisissä tai laskunopeudessa.

Olen pitänyt itsestäni huolta urheilemalla säännöllisesti ja nukkumalla riittävästi. Olen nähnyt sopivissa määrin kavereita ja tuntuu että arjen peruspilarit ovat hyvässä balanssissa, eikä opiskeluväsymystä vielä ole tullut. On tietenkin ollut päiviä, jolloin laskeminen on vähän tökkinyt, mutta en ole saanut edes yhtään meltdownia :D Kaiken kaikkiaan kuormitustaso on pysynyt sopivana, ja päällimmäisenä tunteena on ollut onnistumisen tunne ja positiivinen pössis. Viime vuonna tähän aikaan fiilis oli aika erilainen. En juurikaan uskonut itseeni ja se yksin opiskeleminen oli niin paskaa. Nyt opiskelen  viikottain koulukaverin kanssa zoomissa, mikä on ollut ihan huippu juttu. On mukava pystyä jeesimään kaveria ja saada myös itse apua mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Lisäksi se, että voi laskujen välissä jauhaa kaverin kanssa vähän paskaa tekee opiskeluhetkistä oikeastaan tosi mukavia.

Tuossa joku viikko sitten tuli tieto, että etäopiskelut jatkuvat toukokuuhun asti. En ollut asiasta kovinkaan yllättynyt, eikä etäopiskelujen jatkuminen harmita minua. Ehkä minulle itsellenikin on helpompaa pitää oma tavoite paremmin mielessä, kun ei liikaa integroidu kemialle. Etäopiskelupäätöksen myötä mielessä kävi myös kevään pääsykokeet, että voi vittu jos taas on etäkoe. Mutta jospa koronarokotukset saataisiin käyntiin hyvissä ajoin ja keväällä pääsisi tekemään paperikokeen. Koejärjestelyiden miettimiseen en ole käyttänyt ,enkä jatkossakaan aio pahemmin käyttää aikaa, koska spekulointi on turhaa. Ei auta kun hioa omaa osaamista.

Kevään ensimmäiselle periodille olen valinnut toistaiseksi oragaanista kemiaa, ympäristökemiaa ja genetiikan peruskurssin. Aion katsoa kuinka hyödyllisiksi ne lopulta koen ja jätän jonkun kesken mikäli tuntuu että ne vievät liikaa aikaa. Olen kyllä kieltämättä yllättänyt, että 31 opintopistettä sai kasaan tältä syksyltä ilman, että kouluhommia piti painaa joka päivä 8-16. Ajattelin ennen opintojen alkua, että sellaista se varmaan tulee olemaan, niin kuin amkissa aikoinaan. Muistan amk-ajoilta eräänkin periodin jossa jotkut koulupäivät kestivät 8-19. Ei mitään järkeä. Voihan se olla, että nyt etäopiskelu on vähän muuttanut kurssien vaatimustasoa. 

Joo, tuntuu että ei minulle kuulu oikeastaan mitään muuta kun opiskelujuttuja. Se on minusta ihan hyvä juttu, kun tuntuu että tää vuosi alkoi aivan vitullisella shitstormilla monellakin elämän osa-alueella. Nyt on mukavan stabiilia ja elämä tuntuu suhteellisen stressittömältä. Tämän viikon yksi parhaimmista asioista oli se, kun kuuntelin itsekseni musiikkia ja kudoin sukkaa. Nyt on ihanasti aikaa lisää sellaisille hetkille, kun saa nauttia omasta seurastaan :D



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi en halua työskennellä sairaanhoitajana

Mitä pikkujuttuja opin vuoden 2020 hakukerrasta

Älä sano näin lääkishakijalle