IG, FB, yök

Lopetin some-sovellusten (Facebook ja Instagram) käyttämisen vuonna 2018. Minulle kumpikaan somekanava ei tarjoillut oikeastaan mitään inspiroivaa ja mieleenpainuvaa sisältöä, minkä vuoksi päätin poistaa käyttäjätilini. En voi kieltää, etteikö meemien katsominen ja niiden jakaminen kavereille olisi ollut hauskaa, mutta aloin jossain vaiheessa vain kyseenalaistamaan omaa somen käyttöäni kun tajusin, etten esimerkiksi muistanut edellispäivän scrollailuista oikein mitään. Minusta tuntui, että olin hukannut useita tunteja elämästäni ruudun tuijottamiselle, mistä en saanut mitään merkityksellistä irti. Minun kohdallani olikin varmasti oikea ratkaisu poistua somesta.

Monet ilmeisesti kokevat, että FB on näppärä tapa pitää yhteyttä kavereihin, joita ei esimerkiksi näe päivittäin. Kyllähän se varmasti niin on, että jos on jonkun tyypin fb-kaveri, kynnys laittaa viestiä on pienempi. Minä ajattelen kuitenkin niin, että kyllä ihmissuhde säilyy hengissä ilman äfbeetäkin, jos on säilyäkseen. Nyt kun en ole ollut facessa tai instassa näkemässä kaikkien tuttujen ja vanhojen kavereiden päivityksiä, niin on tullut selväksi se, kenen kanssa haluan pitää oikeasti yhteyttä. Se on ollut vapauttavaa.

En ole kaivannut takaisin someen laisinkaan. Joskus selaan kaverini kanssa yhdessä hänen Instagramiaan, jolloin jauhamme paskaa mielestämme turhista julkkiksista, kuten tubettajista. :D Niistä harvinaisista hetkistä myönnän ihan nauttivani, mutta ne hetket tarjoavat minulle riittävän annoksen somea. Vaikka tiedostan, että esimerkiksi Instagram on täynnä sellaista pintoliitokulissipaskaa, niin silti saatan alkaa vertailla itseäni muihin, mikä ei tee minulle hyvää. Yksinkertaisesti voin paremmin, kun en ole somessa. (Paitsi hei, kyllähän minä katson ajoittain Youtubea...)

Kun opiskelin amk:ssa, monet opiskeluihin liittyvät asiat sovittiin FB:ssä. Tänään mietin, että onkohan Facebookiin liittyminen "pakollista" sitten kun koulu alkaa? Sehän selviää sitten syksyllä, mutta tänään mietin asiaa kun ystäväni (joka aloittaa myös yliopisto-opinnot) otti asian puheeksi. Päätinkin sitten käydä katsomassa, miltä siellä facessa näyttää, kun omat tunnukseni olivat vain jotenkin inaktivoitu, eli pääsin kirjautumaan takaisin vanhoilla tunnuksilla. Minua alkoi tympimään heti. Poistin varmaan miljoona (okei parikymmentä) "kaveria", joiden elämää en halua seurata, enkä toivo heidän seuraavan minunkaan. Kavereita jäi alle sata. Kaikki päivitykset (okei ne muutamat mitkä jaksoin katsoa) olivat vain sitä vanhaa pintaliitohömppää. Alkoi turhauttamaan, joten poistin käyttäjätilini. Toivon hartaasti, että yliopistossa "pärjää" ilman Facebookia.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi en halua työskennellä sairaanhoitajana

Mitä pikkujuttuja opin vuoden 2020 hakukerrasta

Älä sano näin lääkishakijalle