Biokemian pääsykoe

Tänään oli biokemian etäpääsykoe, ja siitä jäi parempi fiilis kuin lääkiksen pääsykokeesta. En ole tosin nähnyt malliratkaisuja (koska niitä ei ole tietääkseni julkaistu), eli en voi sanoa varmaksi, miten koe lopulta meni. Koe oli mielestäni enemmän lääkiksen pääsykokeeksi sopiva koe, kuin mitä oli lääkiksen ykkösvaiheen etäpääsykoe. Uskon, että lääkikseen hakijalle olisi hyödyllisempää osata soveltaa asioita diipimmin soluhengityksestä, kuin muistaa ulkoa (tai googlettaa, öhöhö hatunnosto Määtän Tapsalle :3) esimerkiksi se, onko piikkinahkaisilla eläimillä kitiini vai kalkkikuori tai onko kaksisirkkaisilla kasveilla näkyvä sukupolven vuorottelu vai mitä helvettiä. :D  

Biokemian pääsykokeessa oli englanninkielinen aineisto soluhengityksestä ja soveltavia monivalintakysymyksiä suomeksi. Olin valmistautunut kokeeseen lähinnä kertaamalla lukion bilsan 5. kurssin kirjaa (bioteknologia), mutta siitäpä ei ollut oikeastaan mitään hyötyä, kun vastaukset kysymyksiin piti osata soveltaa ja  haistella aineiston rivien välistä. Koe ei kuulemma vaatinut valmistautumista etukäteen, mutta en kokenut siitä olevan haittaa, että ymmärsi jo hivenen solun energia-aineenvaihdunnasta. Lukion bilsan oppimäärän opiskelleena en tiennytkään, että soluhengitys on lopulta ihan todella monimutkainen ja monivaiheinen prosessi!  Elektroninsiirtoketjussakin joku 10 eri vaihetta :D Jännää! Toivon kovasti, että pisteet riittäisivät kakkosvaiheen videohaastatteluun. Viikon sisään pitäisi kuulua, miten käy. Jos tämänpäiväinen suoritus biokemian pääsykokeessa ei tuota tulosta, niin täytyy kyllä sanoa, että tulen olemaan tosi pettynyt. 

Tuntuu, että en oikein osaa olla hirveän pettynyt siitä, että en päässyt lääkikseen tänä vuonna. Se johtunee siitä, koska tiedän mitä minulla on vielä parannettavaa osaamisessani. Olisi ollut vaikeampaa hyväksyä asia, jos osaaminen olisi ollut mafyn harjoituskokeissa huippuluokkaa. Lääkikseen hakijoiden  taso on tosi kova, ja se on vaan pelin henki. Minulle on selkeää mikä on heikkouteni tällä hetkellä, ja se on laskunopeus. Täytyy mennä entistä kovempaa epämukavuusalueelle, ja harjoitella laskemista. Biokemian pääsykokeessa taas koen omat pohjatietoni aiheeseen liittyen hyvät, ja kaikki on nyt kiinni siitä, miten hyvin osasi tulkita englanninkielistä vähän virallisempaa tekstiä ja lankesinko kenties joihinkin kysymysten laatijoiden sudenkuoppiin. 



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi en halua työskennellä sairaanhoitajana

Kirjoittelin tuossa viimeksi mukavista kokemuksistani opiskeluajoilta ja työelämästä. En ole tehnyt oman alani töitä yli vuoteen ja syitä siihen on useampi. Ensinnäkin ajattelin, että parempi vastapaino lukemiselle on työ, jossa ei tarvitse keskittyä niin paljon. Olinkin sitten jonkin aikaa töissä postin lajittelussa, joka oli mielestäni sopivan simppeliä lukemisen ohelle. Pääsyy siihen, miksi en halua olla ylipäätään sairaanhoitaja, on se että minusta tuntuu, että pystyisin tulevaisuudessa olemaan hyvä lääkäri. Luulen, että jokin osa minussa ei pääsisi toteuttamaan itseään, jos olisin koko ikäni sairaanhoitaja. Siksi olen tässä pisteessä kuin nyt olen. Minulle sairaanhoitajan ammatissa on myös jotain sellaista, miksi en ylipäätään kaipaa takaisin sairaanhoitajan työhön. Luulen, että voisin esimerkiksi kesän ajan työskennellä hoitajana, mutta en varmaan pidempää aikaa.  Koska viimeksi kirjoittelin positiivisia juttuja työelämästä niin vastapainoksi on hyvä tarkastella niitä negatiiviss
Lue lisää

Mitä pikkujuttuja opin vuoden 2020 hakukerrasta

Kun päätin, että aion hakea lääkikseen, olin ehkä hieman yllättynyt siitä, minkälainen projekti tämä nollasta lähteminen oikein on. Opiskelu ei ole todellakaan ole ollut vain sitä, että luenpa tuosta vähän kirjasta ja painan mieleen, vaan monessa asiassa on oikein pitänyt pinnistellä, että ymmärtää jonkin asian. Töitä on siis pitänyt ihan toden teolla tehdä, kun ei tästä hommasta tule mitään, jos vain opettelee ulkoa. Se on ollut kyllä palkitsevaa, kun näkee arjen ilmiöitäkin vähän eri tavalla kun ymmärtää fysiikan siinä taustalla. Vaikka koen aiemmin opiskellessani jo omaksuneeni minulle sopivat opiskelutekniikat, on tämä lääkikseen hakeminen opettanut minulle lisää, miten minun kannattaa opiskella, että pystyn omaksumaan suuren määrän uutta tietoa. Olen huomannut, että "kertaus on opintojen äiti"- sanonta ei ole mikään vain vanhempien käyttämä liirumlaarumi, jolla kannustetaan kiukkuista läksyihinsä tympääntynyttä koululaista, vaan niin niitä tuloksia oikeasti tulee, kun
Lue lisää

Älä sano näin lääkishakijalle

Olen tässä hakuprojektin aikana kuullut monenlaisia kysymyksiä ja kommentteja lääkikseen hakuun liittyen. Kommentit ovat kaikki tulleet onneksi sellaisilta ihmisiltä, jotka eivät todellisuudessa tunne minua, eli hyvänpäiväntuttavilta, työkavereilta, kaverin kavereilta... Useimmat lääkikseen (ja ylipäätään hakupainealojen) hakijat voivat varmasti allekirjoittaa sen, että pääsykoetta varten täytyy opiskella aivan hulluna asioita, ja se vaatii ihan todella paljon aikaa ja vaivaa. Joskus sitä voi olla tosi väsynyt ja ärtynyt, minkä vuoksi voi olla vaikeaa siinä hetkessä ymmärtää sen tuttavan kommenttia lääkikseen pyrkimiseen liiittyen. Ymmärrän kyllä, ettei kukaan varmasti tarkoita pahaa kysymyksillään ja kommenteillaan. Ja ymmärrän myös sen, että jotkut ihmiset kokevat paremmaksi vaihtoehdoksi heittää kuivaa small talkia kuin sietää hiljaisuutta. Mutta... kyllähän jotkut ovat oikeastikin aika tahdittomia, ei siitä pääse mihinkään :D Tässäpä kokosin kommentteja, jotka olen oikeasti its
Lue lisää