Vielä vähän ajatuksia pääsykokeesta

Ajattelin vielä tuossa pari päivää sitten, että kirjoittelisin mietteitäni lääkiksen pääsykokeen ensimmäisestä osiosta, mutta nyt aihe tuntuukin jotenkin kuivalta. Se johtunee siitä, että usko vilppiuutisoinnin vaikuttavan hakijoiden valintaan 2. vaiheen kokeeseen. En oikeastaan jaksa muuta nyt asiasta jauhaa, kun vain sanoa sen, että tämä naurettava Google-vilppikohu olisi vältetty, jos yliopistot olisivat vain alunperin tajunneet sallia Googlen käytön kokeessa, kun siitä ei heidän mukaansa ole mitään hyötyä. Nyt se, että yliopistoilla ei selkeästikään kiinnosta, että kuka on luntannut kokeessa, on mielestäni aika nolo särö yliopistojen maineessa. Salliva nyökkäys huijaajille ja sentterin heilutus rehellisille hakijoille. Valitettavasti. Noh, se siitä. Eipä tässä ole mitään muuta tehtävissä kuin vain toivoa, että omat pisteet riittäisi toiseen vaiheeseen. Mutta sanotaanko näin, että jos tänä vuonna en sisään pääse, niin toivon todella ensi vuonna tekeväni vanhanaikaisen paperisen pääsykokeen.

Onhan tämä vuosi kyllä ollut melkoista shaibaa kaikin puolin. :D Alkuvuosi oli minulle raskas, kun perheessäni oli sairastelua ja erinäisiä dramaattisia käänteitä, ja sitten lisäksi eräs virus sotki vähän maailman kuvioita. Tokikaan minun arkipäiväiseen elämääni koronavirus ei juurikaan vaikuttanut. Enemmän minua vain aluksi huoletti omat läheiseni, jotka kuuluvat riskiryhmään. Piti ainoastaan harjoitella olla murehtimatta asioita, joihin ei voi vaikuttaa.

Vaikka olen kurkkuani myöten täynnä koronaa ja kaikkea siihen liittyvää, niin mielestäni yksi mainitsemisen arvoisia oivalluksia aiheeseen liittyen on se, että me ihmiset olemme kyllä erittäin erkaantuneita luonnosta ja luonnonlaeista. Kärjistetysti  sanottuna sen osoittaa ihmisten ihmettely, että "miten tässä näin kävi". Vaikka yleensä hieman salaa kiinnostunkin salaliittoteorioista, niin koronacasen näen ehdottomasti luonnollisena seurauksena luonnon kantokyvyn ylittymisestä. Mitä tiheämpi populaatio, sitä todennäköisempää, että jotain tällaista (epidemia/pandemia) tapahtuu. Asiaa on toki helppo tarkastella tällaisesta näkökulmasta, kun ei ole menettänyt ketään omaista koronalle. Voisihan se olla, että olisi eri ääni kellossa, jos esimerkiksi oma isä rohisisi teholla. No mutta joka tapauksessa, aina ihmisen elämistä ovat uhanneet erilaiset taudinaiheuttajat, minkä peruspulliainen oli varmasti unohtanut, ennen kuin iltapäivälehtien sivut täyttyivät koronauutisilla. Tällä hetkellä covid-19-tautiin kuolleita (koronaviruksia on useita, jotka useimmat ei niin vaarallisia) on tilastoitu 333000 kpl (lähde Wikipedia), ja Terveysportin mukaan esimerkiksi malariaan kuolee vuosittain 400000 ihmisitä. Malaria ja siihen kuolevat ihmiset eivät yleisesti taida suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa, koska se ei koske länsimaalaisia. Iltapaskan sivuilla ei koskaan näe lööppejä "katso päivän malariatilanne wuuuuu". En ala jeesustelemaan, sillä eihän se varsinaisesti ole minuakaan ennen kiinnostanut. Mutta minusta tämä on hyvä muistutus meille kaikille niistä kuuluisista luonnonlaeista, jotka vaikuttavat ihmisen elämiseen tällä maapallolla joka ikinen päivä. Ne antavat perspektiiviä tähän koko mylläkkään, joka on siten helpompi hyväksyä.








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi en halua työskennellä sairaanhoitajana

Mitä pikkujuttuja opin vuoden 2020 hakukerrasta

Älä sano näin lääkishakijalle